liikunta

20.10.2026

Aloita liikuntarutiini, joka kestää

Liikuntakipinä sammuu usein alkuunsa. Asiantuntija kertoo, miten löydät itsellesi sopivan tavan liikkua, vältät liian kovan alun ja rakennat rutiinin, joka ei jää muutaman viikon mittaiseksi.

Teksti Anne Ventelä
Kuva Istock

”Olisihan se kiva olla liikunnallinen, mutta…” Oletko joskus saanut itsesi kiinni tästä ajatuksesta? Jos olet, on aika siirtää se sivuun. Uuden liikuntaharrastuksen aloittaminen ei nimittäin koskaan ole liian myöhäistä, sanoo UKK-instituutin johtaja, professori Tommi Vasankari.

– Fyysinen kunto vaikuttaa ihmisen terveyteen merkittävästi. Ei ole olemassa sellaista tarttumatonta tautia, johon liikunta tai arjessa liikkuminen ei auttaisi ennaltaehkäisynä, hoitona tai kuntoutuksena. Siksi ainoa lääkäri, jolla ei ole syytä kannustaa potilastaan liikkumaan, on patologi, kuolinsyyn selvittäjä, Vasankari sanoo.

Vaan mistä aloittaa, jos urheilu ei aikaisemmin innostanut? Entä miten voi varmistaa, ettei innostus lopahda ensimmäisten viikkojen jälkeen? Tähän Vasankarilla on liuta vinkkejä.

Sopiva laji, realistinen tavoite

Ihan ensimmäiseksi täytyy miettiä, millaisesta liikunnasta voisi innostua ja millainen tekeminen olisi itselle mahdollisimman miellyttävää ja vaivatonta. Tällaisesta tekemisestä voi aidosti muodostua kestävä tapa.

Vinkkejä oman alueen palveluista ja harrastusmahdollisuuksista voi saada kunnan liikuntapalveluista tai maksuttomasta liikuntaneuvonnasta. Ideoita ja kaveria harrastamiseen kannattaa rohkeasti kysyä myös lähipiiristä. Kuitenkin neuvot pitää muistaa suhteuttaa siihen, mikä itselle on luontevaa ja sopivaa.

”Kutsun pientä liikunnan jälkeistä kipua lihaksissa tai jänteissä positiiviseksi kivuksi.”

Esimerkiksi kävely on liikuntamuodoista helpoiten saavutettavissa lähes kaikille. Jos kuitenkin on kertynyt painoa tai nivelissä on kulumaa, voi olla järkevää aloittaa nivelystävällisistä lajeista, kuten pyöräilystä, vesiliikuntalajeista tai talvella hiihtämisestä.

– Erityisen hyvä olisi, että laji kuormittaisi sekä kestävyyttä että lihaskuntoa. Molempia tarvitaan, Vasankari sanoo.

Monesti jonkinlaisen tavoitteen asettaminen tukee rutiinin muodostamista. Näissäkin on hyvä lähteä liikkeelle maltilla. On tärkeää, että päämäärässä voi realistisesti ja turvallisesti onnistua. 

– En vastusta suuria tavoitteita. Tiedän kuitenkin monta esimerkkiä siitä, miten liian kunnianhimoisilla pyrkimyksillä rikotaan paikkoja ja liikunnasta menee kaikki kipinä.

”Kestävyysliikunta hidastaa esimerkiksi muistin heikkenemistä ja voi ehkäistä korkeaa verenpainetta tai kakkostyypin diabetesta.”

Kuuntele kehon tuntemuksia

Kehon omat tuntemukset kertovat yleensä aika hyvin siitä, että liikunnan kuormitus on sopivalla tasolla. Kuitenkin lihaskipu harjoittelun jälkeisinä päivinä on pieni poikkeus tähän. Sitä ei tarvitse liikaa pelästyä.

– Kutsun pientä liikunnan jälkeistä kipua lihaksissa tai jänteissä positiiviseksi kivuksi. Se viestii siitä, että keho on tehnyt jotain, mitä se ei ole hetkeen tehnyt.

Palauttava liike, kuten lihasten ravistelu ja kevyt venyttely, voivat lievittää kipua. Myös esimerkiksi kylmä-kuumahoito eli kylmävesiuinnin ja saunomisen yhdistelmä voi tukea lihasten palautumisessa. 

Jos kipu on sitkeää, on syytä hidastaa tahtia ja kääntyä tarvittaessa ammattilaisen puoleen. 

– Yleensä liikuntaharrastukset tuovat nopeasti positiivisia vaikutuksia arkeen. Paita kastuu harvemmin, portaissa hengästyy vähemmän. Myös esimerkiksi verensokeritasoissa voi nähdä myönteistä kehitystä. Jos käyttää lääkitystä kakkostyypin diabetekseen, voi olla, että lääkityksen määrää voidaan liikunnallisemman elämäntavan myötä vähentää, Vasankari kertoo.

Näitä merkkejä kannattaa ehdottomasti pitää silmällä – ne jos jotkin kannustavat jatkamaan hyvän rutiinin parissa.

Elimistö rakentaa uutta vielä varttuneellakin iällä

Kun keho ja kudokset ikääntyvät, fyysinen lihaskunto, kestävyyskunto, tasapaino ja liikkuvuus heikkenevät. Myös luu- ja lihasmassan määrä vähenee. Siksi liikunnallisen elämäntavan tukeminen etenkin varttuneella iällä kannattaa.

– Luumassa voi uudistua vielä 85-vuotiaallakin. Ikääntyessä kudosten uudistuminen on hitaampaa, mutta sitä tapahtuu silti koko ajan, UKK-instituutin johtaja, professori Tommi Vasankari muistuttaa.

Parhaassa tapauksessa fyysinen aktiivisuus voi turvata itsenäistä toimintakykyä vuosiksi eteenpäin.

– Jos esimerkiksi tuolista nouseminen arjessa alkaa käydä työlääksi, kannattaa kiireen vilkkaa ryhtyä huolehtimaan omasta liikkumiskyvystään, Vasankari sanoo.

Asiantuntijana professori, johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti

Julkaistu Terveydeksi! 3/2026

Artikkeli Aloita liikuntarutiini, joka kestää julkaistiin ensimmäisen kerran Iisalmen ykkösapteekki.

K-vitamiineilla yhteys dementiariskiin

Pinaatti, parsakaali ja muut K1-vitamiinia sisältävät vihannekset saattavat pienentää riskiä sairastua dementiaan. K2-vitamiinilla voi sen sijaan olla päinvastainen vaikutus, kertoo tuore tutkimus.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Pinaatti, parsakaali ja muut runsaasti K1-vitamiinia sisältävät kasvikset saattavat liittyä pienempään dementiariskiin. K2-vitamiinin kohdalla tulos oli päinvastainen, mutta tutkijoiden mukaan ero voi selittyä vitamiinien sijaan erilaisilla ruokavalioilla.

Tanskalaistutkimuksessa seurattiin lähes 30 vuoden ajan noin 55 000:ta ihmistä, jotka olivat tutkimuksen alussa 50–65-vuotiaita ja terveitä. Seurannan aikana 9 prosentilla todettiin dementia.

K1- ja K2-vitamiinin tulokset poikkesivat toisistaan

Eniten K1-vitamiinia ruoasta saaneilla oli 13 prosenttia pienempi riski sairastua dementiaan kuin niillä, jotka saivat sitä vähiten. Yhteys oli vielä selvempi, kun tutkijat tarkastelivat ennen 65 vuoden ikää alkaneita muistisairauksia.

K2-vitamiinin kohdalla tulos oli päinvastainen: sitä eniten saaneilla dementian riski oli 14 prosenttia suurempi kuin sitä vähiten saaneilla.

Tutkimus ei kuitenkaan osoita, että vitamiinit itsessään suojaisivat dementialta tai lisäisivät sen riskiä. Tutkijat arvioivat, että tulokset kertovat pikemminkin ruokavalion kokonaisuudesta.

K1-vitamiinia saadaan esimerkiksi lehtikaalista, pinaatista ja kasviöljyistä. Tässä tutkimuksessa tärkeimpiä K2-vitamiinin lähteitä olivat punainen liha, lihajalosteet, maitotuotteet ja kananmunat. Runsaasti käytettyinä osa näistä elintarvikkeista voi olla yhteydessä muistisairauksien riskiin.

Artikkeli K-vitamiineilla yhteys dementiariskiin julkaistiin ensimmäisen kerran Iisalmen ykkösapteekki.

Joka viides kokee itsensä yksinäiseksi

Laaja kansainvälinen tutkimus paljastaa, missä yksinäisyys on yleisintä – ja missä se heikentää elämänlaatua eniten.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Arviolta noin viidennes aikuisista tuntee olevansa yksinäinen, kertoo tuore 148 maata kattava kyselytutkimus.

Kysely toteutettiin vuosina 2023–2024, ja siihen osallistui 218 000 aikuista eri puolilta maailmaa.

Vastausten perusteella 21 prosenttia osallistujista kertoi tunteneensa yksinäisyyttä edellisen päivän aikana. Yksinäisyys oli yleisintä matalan tulotason maissa (31 %) ja harvinaisinta varakkaissa maissa (16 %).

Yksinäisyys oli epätodennäköisempää, jos osallistujalla oli vahvoja sosiaalisia verkostoja, parisuhde, korkeampi koulutustaso, työpaikka eikä hän asunut yksin. Yksinäisyys oli puolestaan vahvasti liitoksissa terveysongelmiin ja heikompaan hyvinvointiin.

Yksinäisyys lisää masennuksen ja monien sairauksien riskiä

Vaikka yksinäisyys oli yleisempää matalan tulotason maissa, varakkaissa maissa se koettiin haitallisemmaksi ja heikensi elämänlaatua enemmän.

Yksinäisyyden yleisyyttä ja terveysvaikutuksia on tutkittu ennenkin, mutta valtaosa tutkimuksista on tehty Euroopassa ja länsimaissa. Yksinäisyys on yhdistetty moniin terveyshaittoihin lukuisissa tutkimuksissa. Muun muassa masennus, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja muistisairaudet ovat yhteydessä yksinäisyyteen.

Artikkeli Joka viides kokee itsensä yksinäiseksi julkaistiin ensimmäisen kerran Iisalmen ykkösapteekki.

mielessä

14.10.2026

Näin some vie mennessään – 5 keinoa ottaa ohjat takaisin

Algoritmit koukuttavat, kärjistävät tunteita ja syöttävät meille sisältöä, josta on vaikea irrottautua. Psykologi kertoo, miten somessa voi toimia fiksummin, turvallisemmin ja omaa hyvinvointiaan suojellen. 

Teksti Essi van der Ploeg
Kuva Istock

Sosiaalinen media on koukuttava ympäristö. Ihmisillä on luontaisesti taipumus hakea mielihyvää asioista, jotka palkitsevat nopeasti. Somen käytöllä on samankaltainen vaikutus aivoihimme kuin vaikkapa kaupan rahapelikoneilla.

– Kun kone kilauttaa kolikot kaukaloon, saamme pelaamisesta välittömän mielihyvävasteen. Sama mielihyvän kokemus viehättää somessa. Päivityksiimme vastataan nopeasti ja saamme tykkäyksiä. Meistä pidetään, havainnollistaa FT, psykologi ja tutkimuspäällikkö Sari Castrén THL:stä.

Eikä siinä toki ole mitään pahaa. Koemme somessa yhteenkuuluvuutta, sillä hakeudumme yleensä ryhmiin, joissa on samanhenkisiä ihmisiä kuin itse olemme. Yhteenkuuluvuudesta poikii merkityksellisyyden tunne: olemme osa minuuttamme vahvistavaa viitekehystä.

Some haluaa kuitenkin pitää käyttäjistään kiinni.

– Siksi algoritmit syöttävät meille voimakkaita tunteita herättävää sisältöä sekä mainoksia.

Ymmärrys siitä, miten algoritmit toimivat, ovat yhtä kuin sosiaalisen median ajokortti.

– Jos huomaat kiihtyväsi, kuormittuvasi sekä jumittuvasi someen, kysy itseltäsi, onko somelukutaitosi kunnossa. Voisitko tarkastella somesisältöjä kriittisemmin? Olisiko aika asettaa itselleen somen käyttörajat?

Ajattele, ennen kuin jaat

Valetiedon valtatienä some on lyömätön. Influenssereilla voi olla kymmeniä tai satoja tuhansia seuraajia, vaikka somevaikuttajan mielipiteet olisivat suorastaan vaarallisia tai vastoin tieteen todistamia faktoja.

– Myös tekoäly eli AI luo koko ajan jalansijaa tarkistamattomille väitteille. Mitä useammin AI kertoo jotakin totuutena, sitä herkemmin se siteeraa itseään samaisten väitteiden alkuperäisenä lähteenä, varoittaa Castrén.

Psykologi peräänkuuluttaa somenkäyttäjältä tutkijamaista otetta.

– Pohdi, mistä somesta saamasi tieto on peräisin, mitkä ovat kirjoittajan motiivit tai onko väitteiden takana piilomainontaa eli kyseisestä sisällöstä hyötyviä ja rahaa ansaitsevia tahoja. Älä jaa itse perätöntä tietoa somessa.

Ole myös varovainen, kun jaat itsestäsi tai vaikkapa lapsistasi materiaalia somessa.

– Tekstit ja kuvat jäävät someen. Etenkin kuvilla on riski päätyä huijareiden ja hyväksikäyttäjien kynsiin. Deepfake-pornovideot ovat tästä surullinen esimerkki: nuoren ihmisen viatonkin valokuva voi päätyä riisuttuna tekaistulle pornofilmille ja levitä hallitsemattomasti pitkin verkkoa. 

”Jo se, että bling-ääntä ei enää kuulu, rauhoittaa.” 

Asiantuntijana FT, psykologi ja tutkimuspäällikkö Sari Castrén, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Julkaistu Terveydeksi! 3/2026

Artikkeli Näin some vie mennessään – 5 keinoa ottaa ohjat takaisin julkaistiin ensimmäisen kerran Iisalmen ykkösapteekki.

Kuntokuuri voi korjata tyypin 2 diabeteksen

Varhain alkanut tyypin 2 diabetes voi väistyä elämäntapamuutoksilla. Tuoreessa tutkimuksessa hyvin niukkaenerginen ruokavalio ja säännöllinen lihas- ja kestävyysharjoittelu veivät sairauden remissioon yli puolella osallistujista.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Hyvin pienienerginen ruokavalio yhdistettynä lihas- ja kuntoharjoitteluun voivat parhaimmassa tapauksessa parantaa varhain alkaneen tyypin 2 diabeteksen. Tuoreessa tutkimuksessa remissio todettiin joka toisella potilaalla.

Tutkimukseen osallistui 96 tyypin 2 diabetekseen alle 45-vuotiaana sairastunutta aikuispotilasta, joiden painoindeksit olivat keskimäärin 35.

Osana tutkimusta heistä puolet satunnaistettiin verrokeiksi ja puolet tiukkaan ruokavalio- ja kunto-ohjelmaan, jossa päivittäinen energiansaanti pudotettiin 800–900 kilokaloriin. Lisäksi osallistujat tekivät ohjattuja lihas- ja kestävyyskuntoharjoituksia kahdesti ja omatoimisia harjoituksia kerran viikossa. Näin jatkettiin 12 viikkoa, minkä jälkeen ohjelmaa hieman höllennettiin tavoitteena ylläpitää saavutettua painonpudotusta ja elämäntapamuutoksia.

Kun osallistujia verrattiin 24 viikon kuluttua, laihdutus- ja kuntoryhmäläisistä 54 prosenttia ei enää täyttänyt tyypin 2 diabeteksen kriteerejä eikä tarvinnut diabeteslääkityksiä. Verrokeista niin kävi vain 4 prosentille.

Painonpudotus toi hyödyt – mutta tulosten säilyminen vaatii pysyviä muutoksia

Laihdutus- ja kuntoryhmäläiset odotetusti laihtuivat enemmän kuin verrokit, mikä todennäköisesti selittää suuren osan suotuisista diabetesvaikutuksista. Tutkimuksen alkaessa he painoivat keskimäärin 100 kiloa ja laihtuivat keskimäärin 8,4 kiloa 24-viikkoisen ohjelman aikana. Tämä oli keskimäärin 7,5 kiloa enemmän kuin verrokkiryhmässä.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin ja ne vahvistavat näyttöä intensiivisten elintaparemonttien tehokkuudesta varhain alkavaa tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidossa.

Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että laihdutetut kilot kertyvät helposti takaisin etenkin, jos elämäntavat eivät muutu pitkäaikaisesti. Usein intensiivinen laihduttaminen karistaa rasvan lisäksi jonkin verran lihasmassaa, mutta takaisin kertyvä paino on pääosin rasvaa. Tämän vuoksi laihduttajien olisi hyvä huolehtia lihasmassastaan ja lisätä lihasharjoittelua.

Artikkeli Kuntokuuri voi korjata tyypin 2 diabeteksen julkaistiin ensimmäisen kerran Iisalmen ykkösapteekki.

Terveys

12.10.2026

Mikä on pitkän iän salaisuus?

Jos korjaa elintavoistaan viisi asiaa viimeistään neljäkymppisenä ja pitää niistä kiinni koko loppuelämänsä ajan, elää suurella todennäköisyydellä yli 90-vuotiaaksi.

Teksti Janita Virtanen
Kuva Istock

Moni havahtuu terveysasioidensa äärelle nimenomaan neljäkymppisenä, kertoo Helsingin yliopiston emeritusprofessori Timo Strandberg.

– Nuorempana kuvitellaan, että ollaan kuolemattomia.

Perinteisen ajatuksen mukaan pitkästä iästä kolme neljäsosaa selittyy elintavoilla ja loput perintötekijöillä. Strandberg vertaa pitkäikäisyyttä mieluummin hedelmäpeliin: jotta saa täyden potin, pitää saada kolme osumaa.

– Ensimmäinen osuma on elintavat, toinen perintötekijät ja kolmas sattuma, eli täytyy olla hyvä tuuri myös, koska ainahan voi jäädä esimerkiksi auton alle, vaikka kaikki muu olisi kohdallaan.

Perintötekijät korostuvat satavuotiaaksi elämisen taustalla. Strandbergin mukaan korkeintaan viisi prosenttia suomalaismiehistä ja viisitoista prosenttia suomalaisnaisista voi odottaa elävänsä satavuotiaaksi. Sen sijaan 90-vuotiaaksi on monella melko hyvät mahdollisuudet.

Elintapojen korjaaminen ei ole Strandbergin mukaan koskaan liian myöhäistä – ellei ole jo aivan elämänsä loppumetreillä – mutta mitä aiemmin sen tekee, sitä parempi.

”Onnellisuudella ja psyykkisellä hyvinvoinnillakin pystyy pidentämään elämää.”

Helsingin yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että jos neljäkymppisestä alkaen noudattaa viittä terveellistä elintapaa, elää suurella todennäköisyydellä 90-vuotiaaksi. Nämä viisi asiaa ovat tupakoimattomuus sekä normaali paino, kolesteroli, verenpaine ja verensokeri.

– Jos mikään näistä viidestä ei toteutunut, kahdeksan prosenttia tutkittavista pääsi 90-vuotiaaksi. Mitä useampi näistä toteutui, aina parempi, eli niiden vaikutukset kasvoivat portaittain. Mikään yksittäinen asia näistä ei ollut toista merkittävämpi, eli olennaisinta on, että olisi koko kombinaatio.

Strandberg itse mielellään korostaa tupakoinnin lopettamisen merkitystä. Terveystekojen tärkeysjärjestystä on kuitenkin vaikea määritellä, sillä ne ovat hyvin yksilökohtaisia.

– Jos on hirveän korkea verenpaine, tietysti se on tärkein, tai jos kolesteroli on 10, se on tärkein. Ihmiset, jotka hoitavat korkeaa verenpainettaan ja kolesteroliaan lääkkeillä, elävät pidempään kuin ne, jotka jättävät ne hoitamatta.

Jos taas painoindeksi on 40, hyödyllisintä on keskittyä laskemaan sitä. Strandberg huomauttaa, että lihavuutta korjaamalla korjaantuvat usein monet muutkin riskitekijät.

– Jos paino kertyy ennen neljää- tai viittäkymppiä, se kaikkein pahinta. Jos paino kertyy vasta yli viisikymppisenä, se ei ole enää niin paha – päinvastoin siellä voi olla ihan hyväkin, jos on hiukan ekstraa. Ikääntyneillä 25–30 näyttää olevan jopa edullisin painoindeksi.

Yksinäisyys voi vähentää elinvuosia

Strandberg huomauttaa, että Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin hyvinvoivia ja työssäkäyviä neljäkymppisiä miehiä.

– Tutkimuksessa nähtiin hyvin, miten biologia vaikuttaa, mutta toki jos on köyhä ja menee huonosti tai on jotain pahaa psyykkistä ongelmaa, silläkin on tärkeä merkitys.

Onnellisuudella ja psyykkisellä hyvinvoinnillakin pystyy siis pidentämään elämää, ja se lisää todennäköisyyttä myös siihen, että on vielä 80-vuotiaanakin psyykkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva. Yksinäisyyden kokemukset sen sijaan heikentävät hyvinvointia.

Strandbergin mukaan aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että yhteisöllisyys tukee ihmisten hyvinvointia.

– Ja sehän voi vaikuttaa myös fyysisiin tekijöihin, kuten painoon, eli jos on mukava yhteisö, teet todennäköisemmin jotain muutakin kuin syöt yksiksesi.

Naiset elävät Suomessa tilastollisesti noin 5,2 vuotta pidempään kuin miehet.

Nykypäivänä pitkää ikää tavoitellaan monenlaisilla vippaskonsteilla, kuten tietyillä ravintolisillä, dieeteillä tai mittauksilla. Strandberg kehottaa suhtautumaan näihin skeptisesti.

– Voihan niillä viihdyttää itseään, mutta ei siitä mitään vahvaa näyttöä ole, että niistä olisi hyötyä. Tylsäähän se on, mutta perusasioiden äärellä tässä ollaan. Esimerkiksi ruokavalion osalta en ole mitään ravitsemussuosituksia parempaa keksinyt. Yksinkertaisilla asioilla voi tehdä paljon – jos ne vain tehdään.

Strandberg huomauttaa, että esimerkiksi kolesterolilääkityksen aloittaneista puolet lopettaa ensimmäisen vuoden aikana – ja sitten vielä puolet seuraavan vuoden aikana.

– Se on ihan järjetöntä. Siinä jäävät hyödyt saamatta.

Artikkeli Mikä on pitkän iän salaisuus? julkaistiin ensimmäisen kerran Iisalmen ykkösapteekki.

Makeiset ja antibiootti ovat huono yhdistelmä

Karkit, sokerijuomat ja muut sokeripitoiset ruoat antibioottikuurin aikana voivat köyhdyttää suoliston bakteerikantaa entisestään.

Teksti Taru Vanhala
Kuva Istock

Makeiset eivät tunnetusti edistä terveyttä, sillä ne sisältävät runsaasti sokeria ja niiden ravintoarvo on heikko. Tuore tutkimus kertoo, että makeisista voi olla konkreettista haittaa elimistölle antibioottikuurin aikana. Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan karkkien ja muiden sokeriherkkujen syöminen antibioottikuurin aikana voi mahdollisesti lisätä antibioottien aiheuttamia haittoja suoliston bakteerikannoille.

Tutkimuksessa havaittiin, että potilaiden suolistojen bakteerikannat olivat sitä yksipuolisempia mitä enemmän sokereita he olivat syöneet antibioottikuurin yhteydessä. Tämä havaittiin erityisesti karkkeja, sokerilimuja ja muita lisättyä sokeria nauttineilla, mutta myös muista lähteistä saatu sakkaroosi liittyi bakteerikantojen yksipuolistumiseen.

Sokerin rajoittaminen antibioottikuurin aikana voi osoittautua helpoksi tavaksi vähentää antibioottien haittoja.

Sokeri saattoi lisäksi kiihdyttää haitallisiin tulehdustiloihin yhdistetyn Enterococcus faecium -bakteerin lisääntymistä suolistossa. Tämä todettiin myös hiirikokeessa, jossa antibioottien ja sakkaroosin yhdistelmä moninkertaisti bakteerikannan muutamassa päivässä.

Havainnot olisi syytä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat sokerin kiihdyttävän antibioottilääkityksen aiheuttamaa suolistobakteerikantojen yksipuolistumista. Sokerin rajoittaminen antibioottikuurin aikana voi osoittautua helpoksi tavaksi vähentää antibioottien haittoja. Tältäkin osin asiaa olisi kuitenkin hyvä tutkia lisää.

Artikkeli Makeiset ja antibiootti ovat huono yhdistelmä julkaistiin ensimmäisen kerran Iisalmen ykkösapteekki.

Melu voi lisätä Parkinsonin taudin riskiä

Liikenteen melu saattaa suurentaa Parkinsonin taudin riskiä, kertoo tuore tanskalaistutkimus. Riski kuitenkin pienenee, jos asunnossa on myös hiljaisempi puoli.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Tanskalaistutkimuksen mukaan meluisassa kaupunkiympäristössä asuvat saattavat olla muita alttiimpia sairastumaan Parkinsonin tautiin. Riski on pienempi, jos asunnossa on myös hiljaisempi puoli esimerkiksi sisäpihan puolella.

Tulokset perustuvat yli 3,1 miljoonan tanskalaisen rekisteritietoihin vuosilta 2000–2017. Tutkijoilla oli käytettävissään tiedot osallistujien asuinpaikoista ja niiden liikennemelutasoista koko seurannan ajalta. Tietojen avulla tutkijat laskivat osallistujien keskimääräisen melualtistuksen 10 vuoden ajalle sekä asunnon meluisammalle että hiljaisemmalle puolelle.

Seurannan aikana yhteensä 20 000 osallistujaa sairastui Parkinsonin tautiin.

Parkinsonin tautia sairastaa noin 18 000 suomalaista. Se on hieman yleisempi miehillä kuin naisilla.

Sairastumisriski ei ollut kovin suuri, mutta aineiston perusteella se suureni tasaisesti melualtistuksen lisääntyessä. Havaittu riski kuitenkin pieneni, jos henkilön asunnossa oli myös hiljaisempi puoli ja etenkin, jos meluisamman ja hiljaisemman puolen välinen ero melutasossa oli suuri.

Melun ja Parkinsonin taudin yhteyttä on tutkittu aiemminkin, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Tanskalaisten tutkimuksessa yhteydet havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien sosiaalinen ja taloudellinen tilanne, asuinseudun ilmansaastetasot sekä viheralueiden määrä. Tästä huolimatta melualtistuksen lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin.

Artikkeli Melu voi lisätä Parkinsonin taudin riskiä julkaistiin ensimmäisen kerran Iisalmen ykkösapteekki.

mies

6.10.2026

Miksi mies ei mene lääkäriin?

Moni mies viivyttelee vaivojensa kanssa liian pitkään. Mitkä ovat sellaisia oireita, joiden kanssa tulisi hakeutua viipyilemättä lääkäriin?

Teksti Janita Virtanen
Kuvat Istock

Pitkään oireistaan kärsinyt mies on tuttu näky yleislääkärien vastaanotoilla. Terveystalon yleislääkäri Emilia Lagus on kuitenkin huomannut, että asiassa on tapahtunut merkittävä käänne parempaan: nuoret miehet eivät enää jää yhtä lailla sinnittelemään oireidensa kanssa tai välttele lääkäriin hakeutumista.

– Vastaanotolle tulee paljon nuoria miehiä, jotka ovat kauhean kiinnostuneita esimerkiksi ehkäisemään sydän- ja verisuonisairauksia. Sen sijaan varsinkin ajokorttia uusimaan tulevat vanhemmat miehet ovat hyvin tyypillisesti sellaisia, joilta löytyy samalla paljon muutakin hoidettavaa.

Lagus huomauttaa, että hän tapaa enimmäkseen työterveysasiakkaita, eli hänelle tilanne saattaa näyttäytyä koko Suomen tilannetta parempana. Julkisessa terveydenhuollossa miesten lääkäriin hakeutuminen voi siis olla heikompaa.

Lagus arvioi, että joillakin miehillä saattaa olla edelleen sellainen vanhanaikainen ajatus, jonka mukaan sairastavuus ei olisi miehekästä.

– Miehillä voi olla oireistaan suurtakin huolta, mutta voi tuntua helpommalta olla tekemättä asialle mitään. Varmasti joillakin on myös sellaista ajatusta, että nyt on tällainen oire, mutta kun tarpeeksi odottelen, eiköhän se väisty. Terveyspalveluita ei välttämättä ole aina myöskään helppoa saada tai jonot voivat olla pitkiä.

Lagus kertoo, millaisten oireiden kanssa ei saisi koskaan jäädä viivyttelemään ja tulisi aina hakeutua lääkäriin.

”Jos kolesteroli- ja verenpainelääkkeitä söisivät kaikki, jotka niitä tarvitsevat, elämät olisivat keskimäärin pidempiä ja terveempiä.”

Virtsaamisvaivat laitetaan usein ikääntymisen piikkiin. Ne voivat kuitenkin kieliä myös eturauhassyövästä.

Mielenterveys- ja päihdeongelmiin kannattaa hakea apua ajoissa

Laguksen mukaan mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyy edelleen valitettavan paljon häpeää ja oireiden kanssa sinnittelyä, vaikka niistäkin olisi hyvä hakeutua lääkäriin mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.-

 Tuntuu, että usein ei ehkä tajutakaan, että kyse on hoidettavista sairauksista.

Lagus muistuttaa, että ihmisten kehoissa ja oireissa ei ole mitään outoa, ällöttävää tai naurettavaa.

– Huolet otetaan vakavasti, ja ihmiset häpeävät itseään, oireitaan ja huoliaan ihan turhaan.

Artikkeli Miksi mies ei mene lääkäriin? julkaistiin ensimmäisen kerran Iisalmen ykkösapteekki.

Lisänäyttöä parasetamolin turvallisuudesta raskauden aikana

Laaja rekisteritutkimus vahvistaa, että parasetamolin käyttö raskauden aikana ei lisää lapsen autismi- tai ADHD-riskiä.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Parasetamolin käyttö raskauden aikana ei suurenna lapsen autismiriskiä tai ADHD:n todennäköisyyttä, vahvistaa tuore tutkimus.

Parasetamoli on pitkään tiedetty turvalliseksi raskauden aikana, mutta Yhdysvaltojen hallinnon viimeaikaiset kiistanalaiset väitteet parasetamolin ja autismin yhteyksistä ovat kannustaneet tutkijoita uusiin julkaisuihin.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat vuosina 2001–2023 kerättyihin rekisteritietoihin yli 700 000 hongkongilaisesta äidistä ja heidän lapsistaan. Lapsista 43 prosenttia oli altistunut äidin parasetamolin käytölle raskauden aikana.

Autismikirjon häiriötä koskeva analyysi kattoi tiedot 124 000 keskimäärin 9-vuotiaasta ja ADHD:ta koskeva 97 000 keskimäärin 7-vuotiaasta lapsesta.

Aiemmin raportoidut yhteydet ovat todennäköisesti johtuneet perhekohtaisista tai äidin terveydentilaan liittyvistä tekijöistä. 

Lapsia verrattiin myös heidän sisaruksiinsa, jotka eivät olleet altistuneet parasetamolille raskauden aikana. Tällaisessa vertailussa pystytään paremmin huomioimaan perimän ja jaettujen ympäristötekijöiden vaikutus riskiin.

Parasetamolialtistus raskauden aikana ei liittynyt autismikirjon häiriöiden tai ADHD:n todennäköisyyteen analyysissa, jossa huomioitiin myös sisarusten sairastumisriski. Tulokset eivät muuttuneet senkään jälkeen, kun tutkijat huomioivat lääkityksen keston, annoskoon ja ajoituksen.

Tulokset viittaavat myös siihen, että aiemmissa havainnoivissa tutkimuksissa raportoidut yhteydet ovat todennäköisesti johtuneet perhekohtaisista tai äidin terveydentilaan liittyvistä tekijöistä eivätkä parasetamolista itsestään.

Lähivuosina parasetamolin turvallisuus raskauden aikana on osoitettu useissa tutkimuksissa. Nykytiedon valossa naiset voivatkin huoletta käyttää parasetamolia suositusten mukaisesti kipuihin ja kuumeeseen raskauden aikana.

Artikkeli Lisänäyttöä parasetamolin turvallisuudesta raskauden aikana julkaistiin ensimmäisen kerran Iisalmen ykkösapteekki.